Tollaseen me nyt sitte päädyttiin. <3 Ens viikolla pikkunen on luovutusikänen ja sit pitää vaan odotella sunnuntaita ja tulevaa isänpäivää että pikkunen pääsee uuteen kotiin. <3 :) Ja mä en millään malta odottaa iskän ilmettä, se nimittäin ei osaa aavistaakkaan että mitä me ollaan sen selän takana suunniteltu. :D Toivottavasti iskä tykkää... :)
Nyt kun iskän ja niiden kissa kuoli niin tuli omat muistot mieleen meidän Masista ja tiedän ettei äitikään olis niin nopeesti toipunu surusta ellei sillä olis ollu Wilmaa ja uusia tulokkaita Pekkoa ja Artturia. :) Jollakin se tyhjiö on täytettävä, vaikka mikään tai kukaan ei koskaan tuu korvaamaan menetettyä rakasta, mutta aina siellä sydämessä on tilaa uusille. <3
Mä kirjottelen tänne sit isänpäivän jälkeen että mitenkäs se isukki suhtautu tuollaseen karvapalleroon.
Mutta nyt on mun nukkumaan meno aika, koska aamulla pitää herätä aikaisin töihin. Hyvää yötä ja nukkukaa hyvin! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti