Bridezillalla on asiaa! :D

Nyt vähä kuulumisia häiden ja dieetin suhteen.. :)

Hääjuhla paikka on nyt varattu, oon nyt kyllä vähä kahden vaiheilla ton hääpäivän suhteen että olisko se nyt sit syys vai lokakuussa. :D Olis kyllä ihanaa jos puissa olis vielä lehdet ja tietenkin syksyn väreissä. :)

Kirkkoa en saanut varata vielä, vasta joulukuussa saa varata kirkon ja toivon että saan sen kirkon minkä haluan. :) On mulla kyllä sitten vara vaihtoehtokin jos se ykkönen ei onnistu. Aina kannattaa olla niin sanottu plan b, niin ei iske kauheeta paniikkia jos joku asia menee pieleen.

Väriteemaa oon miettiny todella paljon ja ne värit alkaa jo pikkuhiljaa muodostumaan. Pienenä haaveilin aina sellasista prinsessa kesähäistä. Syy siihen miksi valitsin kuitenkin nyt nuo syksyhäät on se että näin aikuisella iällä olen ruvennut tykkäämään syksystä, pimeydestä ja kynttilöistä. <3
Väriteemasta voin sanoa sen verran että meidän häissä ei tule kauheasti näkymään syksyn värit koristeluissa.

Niin ja sitten vielä tämä dieetti. :D Tähän mennessä on lähteny vähä yli 6 kg. :) Eli oikeeseen suuntaan ollaan menossa. ;)

Hei taas!

Häiden osalta ei oo tällä kertaa mitään päivitettävää.. En oo kerinny ajattelemaan ja suunnittelemaan oikeestaan yhtään..

Viime aikoina on tapahtunu niin paljo kaikkee pahaa että nyt sais jo riittää..

Ensin mamma joutu sairaalaan jalassa olleen tulehtuneen haavan takia. Onneks jalka on jo parempi.
Siitä viikko eteenpäin, jouduttiin lopettamaan yks meidän kissoista (oikeesti mamman kissa, mutta tietenkin myös mulle tärkee). Se oli yks mun elämäni rankimpia kokemuksia ja en haluais kokee sitä tunnetta enää uudelleen. Mä en osaa edes kuvailla sitä tunnetta mitä tunsin sillon, se että sä joudut luopua jostain joka on sulle niin rakas ja koko elämä... Masilla oli ilmeisesti kasvain joka oli revenny ja vuotanu verta vatsaonteloon, mitään ei ollu tehtävissä. Masi on nyt kissojen taivaassa! <3 Syvä ikävä jäi sydämeen koskaan en tule unohtamaan meidän omaa "pikku" Masia.. <3
Noh, iskä soitti äsken ja kertoi että mummu on sairaalassa. Mummu sai eilen taas aivoinfarktin, tällä kertaa lievemmän ku viimeks. Tällä hetkellä mummu voi tilanteeseen nähden hyvin ja huomenna pääsen katsomaan mummua. <3

Musta tuntuu että mua koetellaan koko ajan, joka viikko on tapahtunu jotaki pahaa ja mä en jaksais enää yhtään huonoja uutisia.. Mä haluan olla onnellinen, olla murehtimatta ja suunnitella tulevia häitä, mutta mä en pysty koska pelkään että mitä pahaa seuraavaks tapahtuu.

Lepää rauhassa rakas Masi (2002-2012) <3